Kesäinen lauantai! Ihana, paremman sanan puutteessa. Käytiin kaupungilla ja ostin itselleni yo-mekon. Se näyttää tältä:

En tietenkään ole ihan yhtä nätti kuin tuo neito tuossa, mutta idea tulee kuitenkin selväksi. Oli kivaa päästä äidin kanssa yhteisymmärrykseen, vaikka loppujen lopuksi minun päätöshän se tärkein olikin.

Muuten päivä on mennyt jokseenkin arkisesti. Tiskasin. Herkuttelin. Unelmoin.

Pitäisi soittaa Nellille. Kysyä josko käytäisiin kahvilla ja kaupungilla joku päivä. Nelli on sairas. Maria ei ole vastannut viestiini.

Raivostuttaa tämä bipolaari-ilmiö. Ei oikein uskalla nauttia hyvästä olosta, kun koko ajan miettii, että kohta se iso paha sumu iskee. Harmi kun en osaa elää täysillä. Vielä on aikaa. Minusta  tuntuu, että J osaisi minua opettaa. Elämään.

Gettin down in the town that makes no sound
You say there's nothing wrong but I dont hear it

Snowden – Anti Anti